Pakkaset olivat enää muisto taivaanrannan sävyissä. Keli oli lauhtunut, ja oli alkanut tuulla. Puhuri yltyi iltapäivällä, puihin kerääntynyt kuura sai kyytiä. Vaaran laella tuulet saivat ajoittain koko maiseman katoamaan kun kuurakiteet ja lumi pöllysivät. Yhtäkkiä kuului narinaa, sitten lohkeilua ja kovaäänistä halkeilua. Suuri aihki oli kaatumassa. Halkeilu ja pauke jatkuivat tuulten riepotellessa, latva kallistui jokaisen puuskan jälkeen enemmän. Alempana yksi aihki oli jo hetki sitten rojahtanut maahan. Mutta tämän aihkin aika ei ollut vielä tullut.

Akryyliguassi bambupaperille.

Teos on maalattu eräkämpällä Inarissa marraskuussa 2025.